Lahjoitukset käytetään auttamistyöhön
Lahjoittamalla autat kaikkein eniten apua tarvitsevia Suomessa ja maailmalla.
Punaiselle Ristille tehty lahjoitus merkitsee konkreettista apua heikoimmassa asemassa oleville. Lahjoittajana olet tärkeä osa avun ketjua – ilman lahjoittajia ei olisi apua. Pienikin summa voi vaikuttaa ratkaisevasti toisen ihmisen elämään kriisin tai katastrofin keskellä.
Voit valita lahjoituskohteeksi
Voit olla varma, että lahjoituksesi menee perille. Lahjoitetusta eurosta vähintään 80 senttiä menee auttamistyöhön; hallinnollisia kuluja on enintään 20 prosenttia.
Hätäapua katastrofin keskelle
Katastrofirahaston varoilla autamme kaikkein suurimmassa hädässä olevia ihmisiä maailmalla ja Suomessa. Keräämme rahastoon sitomattomia varoja, jotta olemme aina valmiita auttamaan siellä missä apua kulloinkin eniten tarvitaan. Hirmumyrskyssä kotinsa menettäneet, sodan kauhuja paenneet tai kuivuuden vuoksi nälkää näkevät saavat suojaa, terveydenhoitoa, ruokaa ja puhdasta vettä.
Suomessa vapaaehtoiset ovat läsnä hädän hetkellä. He toimivat viranomaisten apuna tai antavat henkistä tukea. Äkillisiä onnettomuus- ja häiriötilanteita ovat esimerkiksi tulipalot, tulvat, epidemiat ja suuronnettomuudet.
Turvaverkko kaikille Suomessa asuville
Kotimaan lahjoituksesi tuella Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat valmiina auttamaan kaikkialla Suomessa vuoden jokaisena päivänä. He auttavat esimerkiksi onnettomuustilanteissa, tukevat kriisin keskellä, jakavat ruoka-apua ja huolehtivat yksin asuvista poikkeuksellisissa oloissa. Käytämme lahjoitettuja varoja vapaaehtoisten kouluttamiseen, tukemiseen ja varustamiseen.
Ystävä yksinäiselle
Lahjoittamalla tuet tärkeää työtä yksinäisyyden vähentämiseksi Suomessa. Lahjoitetuilla varoilla koulutamme vapaaehtoisia ystäviä toisen ihmisen seuraa kaipaaville. Ystävä voi toimia juttuseurana, asiointiapuna tai vaikka lenkkikaverina. Verkkoystävän kanssa voi jakaa ajatuksia ja keskustella anonyymisti sähköpostiviestein tai keskustelusovelluksissa.
Keskusteluapua ja yösija nuorelle
Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat nuorille ja heidän läheisilleen apua arjen haasteissa ja ristiriitatilanteissa. Turvatalolle voi tulla milloin vain, ilman lähetettä, jos isot tai pienet huolet painavat mieltä. Lahjoittajien ansiosta nuoret saavat keskusteluapua verkossa ja kasvokkain, tilapäistä majoitusta, apua unirytmin löytämiseen sekä tukea itsenäistymiseen.
Näin katastrofirahasto auttaa
Katastrofirahaston lahjoituksista noin 90 % saadaan yksityisiltä lahjoittajilta. Sinun tukesi on ensiarvoisen tärkeää!
Suomen Punaisen Ristin avustusprojekteja rahoittavat lahjoittajien lisäksi muun muassa ulkoministeriö ja Euroopan unionin humanitaarisen avun toimisto ECHO. Koska kaikkiin projekteihin tarvitaan katastrofirahaston omarahoitusosuus, avustustyötä ei olisi ilman lahjoittajiamme.
Lämmin kiitos avustasi!
Katastrofirahaston varoja ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kohteeseen, joten niitä voidaan ohjata kriisialueille lyhyelläkin varoitusajalla. Kun hirmumyrsky tekee tuhojaan, kuivuus vie elämisen edellytykset tai elämä pakolaisleirillä käy sietämättömäksi, lahjoitukset pelastavat ihmishenkiä.
Hätäapu tarkoittaa elämän perusedellytyksistä huolehtimista: puhdasta vettä, ruokaa, saippuaa, huopia ja pressuja sekä terveydenhoitoa ihmisille, jotka ovat menettäneet kaiken. Voimme lähettää kriisialueelle tarvittaessa myös kenttäsairaalan tai esimerkiksi kalustoa ja tukea IT-yhteyksien rakentamiseen. Toimitamme avun perille yhteistyössä paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistyksen kanssa.
Tuemme katastrofirahaston avulla myös kehitysyhteistyötä. Autamme kriisin koettelemaa yhteisöä pääsemään takaisin jaloilleen, varautumaan mahdollisiin uusiin kriiseihin ja selviytymään niistä mahdollisimman hyvin.
Avun tarve voi yllättää kenet tahansa meistä milloin tahansa. Autamme katastrofirahaston turvin myös suomalaisia hädän hetkellä. Esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet voivat saada hätäapua, kuten hätämajoituksen, vaatteita ja hygieniatarvikkeita sekä henkistä tukea.
Katastrofirahastoon tehdyt lahjoitukset varmistavat, että koulutetut vapaaehtoiset ovat aina valmiina auttamaan kaikkialla Suomessa äkillisissä onnettomuustilanteissa tai poikkeuksellisissa oloissa. Koronaepidemian aikana vapaaehtoiset ovat auttaneet haavoittuvassa asemassa olevia jakamalla esimerkiksi ruoka-apua ja antamalla asiointiapua riskiryhmiin kuuluville.
Rahaston avulla tuetaan myös Vapaaehtoista pelastuspalvelua, joka auttaa esimerkiksi kadonneiden ihmisten etsinnöissä.
Tässä muutama esimerkki siitä mitä rahalla saa.
Suomessa:
- 50 €: henkisen tuen koulutus yhdelle vapaaehtoiselle
- 180 €: vaatteet tulipalossa kotinsa menettäneelle
Peräkärryllä liikuteltava valmiusyksikkö: Auttaessaan hätätilanteissa vapaaehtoiset tuovat paikalle liikuteltavan valmiusyksikön. Yksiköitä on ympäri Suomea, ja niitä varustellaan katastrofirahaston lahjoitusten avulla:
- 5 €: huopa
- 13 €: metallinen bensakanisteri
- 87 €: kantopaarit loukkaantuneelle
- 149 €: akkuporakone
Maailmalla:
- 9 €: ruokapaketti perheelle viikoksi katastrofialueelle
- 17 €: äitiyspakkaus katastrofin keskelle
- 60 €: antibiootit kolmellekymmenelle lapselle
Kenttäsairaala voidaan lähettää katastrofialueelle, minne päin maailmaa tahansa. Sairaalatarvikkeet hankitaan lahjoitusten avulla:
- 4,4 €: rautalisä synnyttäneelle
- 100 €: haavan ompelusetti
- 620 €: korvalamppusetti vuoden tarvikkeilla
- 4 100 €: potilasmonitori lisätarvikkeineen leikkaussaliin
- 29 000 €: leikkauspöytä lisäosineen
Katastrofirahaston keräyskulut saavat olla korkeintaan 20 prosenttia. Vähintään 80 prosenttia lahjoituksista käytetään siis avustustyöhön.
Keräyskulujen määrää valvovat Suomen Punaisen Ristin hallitus ja valtuusto. Keräyskulut ovat lahjoitusten hankkimisesta aiheutuvia kuluja, kuten lahjoituspyyntökirjeiden paino- ja postituskulut, keräysvälineiden hankintakulut, markkinointikulut sekä ulkopuolisten palveluntarjoajien kuten operaattoreiden ja pankkien veloittamat kulut.
Katastrofirahaston säännöt ja valvonta säätelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä.
Elintärkeiden avustustarvikkeiden ja niiden toimituskulujen lisäksi katastrofirahaston varoilla voidaan kattaa katastrofi- ja kriisialueilla toimivien Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden palkkakuluja. Avustustyöntekijöitä ovat esimerkiksi alueilla työskentelevät lääkärit, terveydenhoitajat ja logistikot. Suomen Punainen Risti ei tee kansainvälistä avustustoimintaa Suomesta käsin vapaaehtoisvoimin.
Avun kohdemaissa avustustyöntekijöiden ja paikallisten vapaaehtoisten osuus avustustyöstä vaihtelee tilanteesta ja tehtävästä riippuen. Esimerkiksi kenttäsairaalaklinikalla palkattuja työntekijöitä on 50 % ja vapaaehtoisia 50 %, kun taas avustusjakelussa voi olla vaikkapa yksi organisoinnista vastaava työntekijä 50:tä jakelusta vastaavaa vapaaehtoista kohden.
Suomen Punaisen Ristin kiinteästä henkilökunnasta vain varainhankintaa työkseen tekevien palkkoja maksetaan katastrofirahaston keräystuotoista. Suomessa toimivan muun henkilöstön palkat rahoitetaan useista eri lähteistä, kuten Suomen Punaisen Ristin tuotteiden myyntituotoista, jäsenmaksuista sekä eri ministeriöiden ja STEA:n avustuksista.
Suomessa Punaisen Ristin työntekijät tukevat vapaaehtoisia näiden tehtävissä. Itse avustustyön tekevät Suomessa vapaaehtoiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällaisia ovat esimerkiksi psykologin koulutusta vaativat tehtävät kriisitilanteissa.
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset ympäri maailman ovat mukana vapaaehtoisesti, auttamisen halusta.
Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta sääntelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä. Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, ja myös muilta Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä edellytetään vuosittaista tilintarkastusta. Koska Punaisen Ristin kansainvälinen liike toimii lähes kaikissa maailman maissa ja jokaisessa kohdemaassa on oma toimintakulttuurinsa, riskinhallinta on tärkeää.
Analysoimme yhteistyökumppanimme, arvioimme heidän kapasiteettinsa valvoa väärinkäytöksiä ja valvomme niitä myös itse. Jos toiminta ei vastaa odotuksiamme, autamme kumppaniamme kehittämään toimintaansa. Jos sekään ei auta, vetäydymme yhteistyöstä. Myös tämä on Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä.
Joissain kohteissa Suomen Punaisella Ristillä on oma edustaja pysyvästi, toisissa käydään tarkastuskäynneillä kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.
Jos kohteessa on ulkopuolinen rahoittaja, heidän omat edustajansa käyvät avustuskohteessa tarkistamassa, että raportoidut asiat pitävät paikkansa ja rahat on käytetty sovitusti.
Valvomme tarkkaan myös sitä, että avustustarvikkeet menevät suurimmassa hädässä oleville.
Avun tarinat
