"On olennaista, miten asioita kysytään"
Kysyisin alkuperää tai etnistä taustaa vasta kun olemme tutustuneet paremmin.
Noorulhaq Haqiar, 21, on valmistunut stadin ammattiopistosta hammashoitajaksi ja on töissä Helsingin kaupungilla kiertävänä hammashoitajana. Hän harrastaa kuntosalia ja luistelua.
Hän kiittelee Punaisen Ristin rasisminvastaisia ohjeita ja toivoisi, että ihmiset ‘noudattaisivat’ niitä.
– Haluaisin, että ihmiset toimisivat juuri näin, Noorulhaq sanoo.
Hänen mielestään on tärkeää, että uskaltautuu kertomaan itsestään muille ja tarvittaessa korjaamaan virheellisiä käsityksiä. Hän toivoisi näkevänsä mediassa enemmän juttuja menestyneistä maahanmuuttajista. Yksikin negatiivinen juttu pilaa paljon.
Työpaikallaan Noorulhaq vastaa toisinaan työkavereiden kysymyksiin siitä, mistä hän on kotoisin ja kauanko on asunut Suomessa. Joidenkin mielestä kotimaata koskeva kysymys voi olla loukkaava, niin sanottu mikroaggressio.
– Minusta se ei ole loukkaavaa, koska vaikka asuisin täällä sata vuotta, mun naama on erilainen kuin Euroopan alueella syntyneen. Olennaista on se, miten asiaa kysytään.
Kysy mieluummin: puhutko suomea?
Noorulhaq uskoo, että sellaiselle, joka on Suomessa syntynyt, mutta jonka äiti tai isä on muualta kotoisin, "mistä olet kotoisin" -kysymys voi olla ärsyttävä. Kyseinen ihminen ei ole ehkä koskaan käynyt vanhempansa kotimaassa.
Noorulhaq neuvoisi ennemmin kysymään, puhutko suomea tai kuinka paljon puhut suomea. Ja ylipäänsä kysymään alkuperään tai etniseen taustaan liittyviä kysymyksiä vasta sitten, kun on paremmin tutustunut toiseen.
Usein on kuitenkin syytä puhua myös tuntemattomien kanssa.
– Jos kohtaan rasismia ja jos vain pystyn, pyrin rauhallisesti antamaan oikeaa tietoa ja korjaamaan väärinkäsityksiä. Aina se ei ole helppoa.
Noorulhaq kuuluu Punaisen Ristin nuorten vaikuttajatiimiin, joka auttaa alaikäisinä yksin Suomeen tulleita nuoria.