Rasismi vaikuttaa ihmisen koko elämään

– Ihminen on taipuvainen jaottelemaan toisia sisä- ja ulkoryhmiin. Esimerkiksi ulkoisesti muusta ryhmästä poikkeavat piirteet ovat näkyviä, ja piirteisiin voi ihmisen mielessä yhdistyä erilaisia ominaisuuksia. Erilaisuus koetaan usein uhkaavana. Kun ihminen yhdistää mielessään ennakko-oletuksen ominaisuudesta toisen ulkoisiin piirteisiin, tämä voi tulla ilmi esimerkiksi mikroaggressioina, kertoo Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän jäsen, psykologi ja psykoterapeutti Ferdinand Garoff.

– Esimerkki arkipäivän rasistisesta mikroaggressiosta voi olla vaikkapa se, että työpaikalla ihmisen ammatiksi oletetaan siivooja hänen ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella.

Ennakkoluulot voivat vaikuttaa elämän kulkuun

Rasismi voi näkyä ihmisen elämässä useammalla eri tasolla. Ihmisten välisessä suorassa vuorovaikutuksessa rasismi voi olla nimittelyä tai ulossulkemista ryhmästä, mutta myös hienovaraisempia mikroaggressioita. Toteamus ”Puhutpa hyvin suomea”, saattaa olla tarkoitettu kehuksi, mutta Suomessa syntyneelle henkilölle se voi tuntua ulossulkevalta.

Rakenteellinen rasismi näkyy sekä yksittäisen ihmisen elämässä että yhteiskunnan tasolla. Koulussa opinto-ohjaaja voi olettaa, ettei maahanmuuttaneella nuorella tai maahanmuuttaneiden vanhempien lapsella ole riittäviä edellytyksiä korkeakouluopintoihin. Kun monessa koulussa opinto-ohjaajat ohjaavat nuoria eri tavoin heidän taustansa takia, syntyy yhteiskuntaan eriarvoistuneet koulutus- ja työmarkkinat.

Garoffin mukaan rasismia kokevalla henkilöllä voi olla myös itsellään sisäistettyä rasismia, jolloin hän ei esimerkiksi halua tulla liitetyksi tiettyyn ryhmään siihen kohdistuvien ennakkoluulojen vuoksi.

Elämää jatkuvassa ylivireystilassa

Jos ihmistä kohdellaan jatkuvasti eri tavalla kuin muita ympärillä olevia, hän alkaa tarkkailla jatkuvasti, miten muut häneen suhtautuvat. Tämä johtaa vähemmistöstressiin.

– Toistuvat rasismin kokemukset kasvattavat ihmisen stressiherkkyyttä. Jatkuva tarkkailu ja mahdollisiin uhkiin varautuminen aiheuttaa ylivireyttä. Se voi aiheuttaa fyysisiä kipuja, kuten päänsärkyä ja vatsavaivoja. Lisäksi rasismia kokeva voi kärsiä keskittymisvaikeuksista, ärtymyksestä ja pelkotiloista. Yksikin avoimen rasistinen kokemus voi riittää osoittamaan ihmiselle, että omat pelot ovat totta, Garoff sanoo.

Jatkuva varuillaan olo voi saada ihmisen välttämään tilanteita, joissa hän saattaisi altistua ikäville tai uhkaaville tilanteille.

– Tämä voi näkyä siinä, mitä työpaikkaa ihminen uskaltaa hakea, tai onko hänellä rohkeutta mennä tiettyyn harrastusryhmään. Pelot voivat heijastua myös siihen, miten ja kenen kanssa ihminen uskaltaa muodostaa ihmissuhteita.

Jokainen voi puuttua rasismiin

Jokainen voi toimia rasismin vähentämiseksi riippumatta siitä, onko itse rasismin kohteena. Erilaisissa yhteisöissä, kuten työpaikoilla tai harrastusryhmissä on hyvä sopia etukäteen pelisäännöistä ja siitä, miten toimia, jos epäasiallista kohtelua ilmenee. Turvallisemman tilan periaatteet kannattaa myös ottaa käyttöön.

– Itse voi kiinnittää huomiota siihen, että toimiiko samalla tavalla kaikkien ihmisten kanssa, eikä lähde esimerkiksi korostamaan toisen erilaisuutta. Jos väärinkäsityksiä tai ikäviä tilanteita syntyy, ne kannattaa puhua avoimesti auki, Garoff sanoo.

Jos läheinen ystävä tai hyvä työkaveri kertoo vaikkapa rasistisen vitsin, ei tilanteeseen ole aina helppo puuttua.

– Kun asian ottaa puheeksi, on tärkeää välttää toisen syyllistämistä. Ei ole olennaista selvittää, kenen vika tilanne on, vaan miten toimitaan vastaisuudessa. On hyvä välttää tilannetta, jossa toinen osapuoli menettää kasvonsa, sillä silloin palaute ei välttämättä mene perille, Garoff neuvoo.

Ei hiljaiselle hyväksynnälle

Garoff kehottaa myös kiinnittämään huomiota omaan tunnetilaan silloin, kun ottaa vaikean tilanteen puheeksi. Jos on kovin närkästynyt, voi olla parempi palata asiaan myöhemmin. Hankalan tilanteen voi ottaa puheeksi myöhemmin myös silloin, jos ei ole tilanteessa osannut puuttua siihen, mutta asia on jäänyt vaivaamaan mieltä. Työyhteisössä haastavan tilanteen käsittelyyn voi ottaa mukaan myös muita, jos se helpottaa asian puheeksi ottamista.

Garoff muistuttaa, että rasismiin puuttumisella voi osoittaa, ettei ainakaan itse hyväksy ihmisten eriarvoista kohtelua.

– Puuttumisella voi osoittaa rasismia kokevalle, ettei hän ole yksin. Samalla näytät, etteivät kaikki ympärillä olevat vain hiljaisesti hyväksy rasismia.

Artikkeli on julkaistu myös Avun maailma -lehden numerossa 1/2024.