1870-luku – Turkin sota uhka myös Suomelle

Suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustettiin 7.5.1877. Kimmokkeena toimi Turkin sodassa haavoittuneiden sotilaiden auttaminen.

Montenegron ja Serbian liittokunta aloitti vuonna 1876 sodan Turkkia vastaan. Venäläiset vapaaehtoiset tukivat liittokuntaa, ja Venäjä alkoi syksyllä valmistella armeijansa osallistumista taisteluihin. Venäjä antoi sodanjulistuksensa huhtikuussa 1877 ja muodosti pohjoisen rintaman Kaukasukselle.

Venäjän hyökkäys Turkkiin vei maan vihollisuuksiin myös Itävallan ja Englannin kanssa. Tämä puolestaan muodosti uhkan Suomelle, jolle alettiin jo vuoden 1876 puolella valmistella asetusta yleisestä asevelvollisuudesta.

Asetus astui voimaan sodanjulistuksen jälkeen, ja se koski taisteluja vain Suomen alueella. Suomen Kaartin sotilaita osallistui Turkin sotaan Balkanin rintamalla.

Sotalasaretti Turkin rintamalle

Edessä häämöttänyt Turkin sota herätti suurta innostusta Venäjän Punaisessa Ristissä jo vuoden 1876 puolella. Se tarttui myös suomalaisiin yhdistystä puuhaavin piireihin, tosin sellaisen perustamisesta oli keskusteltu jo parin vuoden ajan. Oli myös mahdollista, että suomalaisia sotilaita joutuisi mukaan taisteluihin.

Kun suomalainen Punaisen Ristin yhdistys piti perustavan kokouksensa vain pari viikkoa sodan syttymisen jälkeen toukokuussa 1877, olivat odotukset yhdistyksen toiminnan suhteen ylimmillään.

Saman tien käynnistettiin keräys lasaretin lähettämiseksi rintamalle ja pian valmistui suunnitelma 50-paikkaisen siirrettävän sairaalan eli ambulanssin rakentamiseksi.

Rintamalle lähtenyttä ambulanssia johti tohtori Leopold Krohn, joka oli jo toiminut sotilaslääkärinä Preussin-Itävallan sodassa 1866 ja Saksan ja Ranskan välisessä sodasssa 1870. Hänen alaisinaan oli kaksi lääketieteen kandidaattia, taloudenhoitaja, kuusi sairaanhoitajaa, kaksi välskäriä ja kirvesmiestä sekä keittäjä ja pesijä.

Ranskasta tilattiin 50-paikkainen sairaala kaikkine varusteineen: rautasängyt, liinavaatteet, huonekalut, ruokailuvälineistö, sepän- ja puusepäntyövälineet, paloruiskut sekä ajanmukainen kirurginen välineistö instrumentteineen, sidetarpeineen ja lääkkeineen.

Lisäksi retkikunta sai mukaansa runsaasti elintarvikkeita ja 40 pulloa konjakkia.

Ambulanssin matka sotatantereelle sai kuitenkin valjun käänteen, sillä retkikunta joutui liian kauas rintaman selustaan. Lasaretti ei saanut kovin montaa potilasta hoidettavakseen, ja paluumatka tehtiin vaisuissa tunnelmissa.

Suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan

Kreivitär Aline Armfelt teki jo 1874 aloitteen Punaisen Ristin yhdistyksen perustamisesta Suomeen. Esitys sai kannatusta maan hienostopiireissä, ja Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten perustettiin 7.5.1877. Nimensä mukaisesti yhdistys piti päätehtävänään sotajoukkojen lääkintähuollon parantamista.

Välittömän kimmokkeen yhdistyksen perustamiselle antoi samana keväänä syttynyt Venäjän ja Turkin välinen sota. Toisaalta myös 1860-luvun katovuosien aiheuttama nälänhätä ja kulkutaudit olivat vielä muistissa. Niinpä yhdistys otti alusta lähtien tehtäväkseen myös avustamisen kotimaassa.

Venäjän Punainen Risti oli perustanut Suomeen alaosastonsa, joka ei saanut suomalaisten tukea. Ilman omaa yhdistystä olisi ollut vaara, että avustustyö olisi suuntautunut vain Venäjän armeijan lääkintähuollon tukemiseen. Omalla suomalaisella yhdistyksellä varmistettiin, että voitiin toimia kotimaan siviilikatastrofeissa.

Lue myös:
Suomen Punainen Risti perustettiin auttamaan sotilaita Turkin sodassa

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen