Vastaanottotoiminnan varojen käyttö

Punainen Risti perustaa, ylläpitää ja lakkauttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia viranomaisen pyynnöstä. Näin on toimittu jo 30 vuoden ajan.

Sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto ohjaa, suunnittelee ja valvoo vastaanottojärjestelmää ja sen kustannuksia. Viraston vastuulla ovat vastaanottokeskusten perustamis- ja lakkautuspäätökset, vastaanottotoiminnan kustannukset sekä turvapaikkahakemusten käsittely ja päätökset. Virasto on vuosina 2022–2024 kilpailuttanut vastaanottokeskustoiminnan. 

Punaisella Ristillä on 12 piiriä, joista 9 piiriä ylläpitää vastaanottotoimintaa heinäkuussa 2024. Elokuun alusta lähtien vastaanottokeskuksia ylläpitäviä piirejä on viisi. Piirit tuottavat palvelut kilpailutuksessa määritellyllä hinnalla, ellei maahanmuuttoviraston kanssa ole erikseen sovittu määräaikaisesta suorahankinnasta. Valmiutta ja varautumista laajamittaiseen maahantuloon ylläpidetään ja kehitetään kaikissa piireissä.

 

Koko maan kattava työntekijöiden ja vapaaehtoisten verkosto

Suomen Punaisen Ristin sopimus yhteistyöstä viranomaisten kanssa maahantuloon varautumisessa on vuodelta 1988. Se tehtiin pakolaisasioista vastaavan silloisen Sosiaalihallituksen kanssa. Nykyisin sopimus on Punaisen Ristin ja Maahanmuuttoviraston välinen.

Punaisen Ristin valmiuden rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jonka perustana on järjestön valtakunnallinen toimintarakenne: 12 piiriä ja noin 450 osastoa.

Tehokkaan toiminnan edellytyksenä on työntekijöiden ja osaston vapaaehtoisten osaamisen ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen sekä kyky hankkia ja vastaanottaa uusia vapaaehtoisia. Punaisen Ristin saamat korvaukset vastaanottokeskusten ylläpitämisestä kehittävät ja parantavat järjestön toimintakykyä tulevissa operaatioissa tai häiriötilanteissa.

 

Ilman Punaista Ristiä laajamittainen turvapaikanhakijoiden vastaanotto ei olisi onnistunut. 

Maaliskuussa 2022 Punainen Risti aloitti Maahanmuuttoviraston pyynnöstä uusien vastaanottoyksiköiden perustamisen Ukrainasta pakenevien auttamiseksi. Toukokuussa 2022 Punainen Risti ylläpiti jo 42 vastaanottoyksikköä eri puolilla Suomea. Joulukuussa 2022 vastaanottokeskusten määrä oli 52.

Punaisen Ristin ainutlaatuinen työntekijöiden ja vapaaehtoisten verkosto ja toimintarakenne mahdollistivat sadan uuden vastaanottokeskuksen tai hätämajoituksen perustamisen eri puolille Suomea myös syksyllä 2015 ja alkuvuonna 2016. Monet tahot, mm. sisäministeriön ylin johto ovat todenneet, että ilman Punaista Ristiä laajamittainen turvapaikanhakijoiden vastaanotto ei olisi tuolloin onnistunut. Tämä oli esimerkki tilanteesta, johon Punaisessa Ristissä oli varauduttu ja jota oli harjoiteltu.

Vastaanottokeskustoiminnasta saatuja varoja käytetään pitkäjänteisesti Punaisen Ristin valmiuden ja varautumisen ylläpitämiseen. Niiden avulla piirit pystyvät vahvistamaan alueellista valmiutta: kehittämään osaamistaan entisestään muun muassa tukemalla paikallista vapaaehtoistoimintaa. Kun valmiutemme on vahva, pystymme jatkossakin perustamaan tarpeen vaatiessa uutta hätämajoituskapasiteettia sekä tukemaan muutoin viranomaisia vastaanottotilanteissa. 

Tärkeintä on julkisten varojen vastuullinen käyttö

Poikkeuksellisen tilanteen hallinta vuosina vuonna 2022 ja 2015–16 vaati Punaiselta Ristiltä ja muilta toimijoilta poikkeuksellisia toimenpiteitä. Millaisia kustannuksia valtion rahoittamassa ja Punaisen Ristin ylläpitämässä vastaanottokeskustoiminnassa syntyy?

Vastaanottokeskusten ja hätämajoitusten perustamiskriteereitä on monia: kiinteistön soveltuvuus satojen ihmisten asuinpaikaksi, vuokrahinta, mahdollisuus omatoimiruokailun järjestämiseen, sijainti sekä etäisyydet ruokakauppaan ja keskeisiin palveluihin. Ukrainan kriisin alettua suurin osa vastaanottokeskuksista oli asuntopohjaisia.

 

Maahanmuuttovirasto valvoo vastaanottojärjestelmää ja sen kustannuksia.

Kaikkia kriteereitä ei ollut mahdollista täyttää, kun uusi yksikkö piti saada nopeasti pystyyn. Punaiselle Ristille kaiken A ja O on pyrkiä julkisten varojen hyvään ja vastuulliseen käyttöön. Lisäksi on ensiarvoista täyttää vastaanottokeskustoiminnan velvoitteet asianmukaisesti ja tehdä työ laadukkaasti.

Vain osaan kustannuksista voi vaikuttaa

Suomen Punaisen Ristin piirien valtiolta laskuttamat vastaanottokeskusten kokonaiskulut vuosina 2015–16 olivat noin 343 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät Punaisen Ristin tuottamat palvelut (henkilöstö- ja kiinteistökulut, aineet ja tarvikkeet) sekä ulkopuoliset kulut (turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto ja vastaanottorahat) ja hallintokulukorvaus. Vuonna 2019 piirien laskuttamat kokonaiskustannukset olivat noin 58 miljoonaa euroa. Vuosina 2022–2024 Punaisen Ristin piirien valtion kanssa tehtyjen hankintasopimusten arvo on noin 423 miljoonaa euroa.

 

Lähtökohta kaikessa Punaisen Ristin toiminnassa: vastuullinen varojen käyttö.

Punainen Risti seuraa vastaanottokeskusten kustannustasoa jatkuvasti, pyrkii tehostamaan toimintaa ja hakee säästöjä. Lähtökohtana kaikessa toiminnassa on käyttää veronmaksajien varoja vastuullisesti.

Vastuullisuuteen kuuluu esimerkiksi vastaanottokeskukselle palveluja järjestävien toimijoiden kilpailuttaminen. Äkillisen maahantulon tilanteissa vaadittiin kuitenkin erittäin nopeita toimenpiteitä, joten suorahankintoja tehtiin äärimmäisen kiireen perusteella.

Käytännössä vain osaan vastaanottokeskusten kustannuksista voidaan vaikuttaa. Kun välttämättömät hankinnat on tehty ja uusia tarvikkeita hankitaan vain tarpeeseen, uusia hankintakustannuksia ei juuri synny.

Suurimmat kustannuserät ovat henkilöstö- ja kiinteistömenot. Henkilöstön määrässä noudatetaan Maahanmuuttoviraston mitoitusta.

Maahanmuuttovirasto hyväksyy vuokrasopimukset ja vastaanottokeskusten talousarviot etukäteen. Kiinteistökuluissa, joihin sisältyvät vuokrat, sähkö, vesi, lämmitys ja hoitokulut, on eroja. Kulut neuvotellaan mahdollisimman alas.

Punainen Risti ei kevään 2019 jälkeen ole ylläpitänyt vastaanottokeskuksia pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Hangon vastaanottokeskus suljettiin Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaisesti loppuvuonna 2020. Viranomaisten kriteerinä on ollut sijoittaa turvapaikanhakijoita eri puolille maata ja jakaa vastuuta useille kunnille. Myös varautumisen kannalta on järkevää, että osaamista on ympäri Suomen.

 

Mistä vastaanottokeskuksen kustannukset syntyvät?

Vastaanottokeskusten kustannustasoa seurattaessa ja sen vertailussa täytyy erottaa kiinteät kustannukset ja muuttuvat kustannukset, jotta saadaan todellinen kuva kustannuksista. Kuukausitasolla keskimääräinen vuorokausihinta voi vaihdella merkittävästi. Tähän vaikuttavat pääasiassa keskuksen asiakaskunnasta riippuvat muuttuvat kustannukset, kuten turvapaikanhakijoiden erikoissairaanhoidon palvelut sekä lastensuojelun sijoitukset ja näihin liittyvät tulkkauskulut sekä vartioinnin erityistarpeet.

Vuorokausihintaa voivat nostaa myös kiinteät kustannukset kuten kiinteistön kallis vuokra ja omatoimisen ruuanlaittomahdollisuuden puuttuminen. Kiinteät kustannukset tulevat aina edullisemmaksi asiakasta kohti, mitä enemmän on asiakkaita ja päinvastoin sitä kalliimmaksi asiakasta kohti, mitä vähemmän on asiakkaita.

Mitä suurempi yksikkö ja korkeampi täyttöaste, sitä alhaisempi vuorokausihinta.

Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta vastaanottokeskuksiin. Mitä suurempi yksikkö on ja mitä korkeampi täyttöaste, sitä alhaisempi on majoituksen laskennallinen vuorokausihinta. Asukasmäärän supistuessa vuorokausihinta nousee kiinteiden kustannusten takia. Punainen Risti ei voi vastaanottokeskusten ylläpitäjänä vaikuttaa täyttöasteeseen.

Myös yksityismajoituksesta syntyvät kustannukset (mm. vastaanottoraha ja terveyspalvelut) ovat näkyneet vastaanottokeskuksen kuluina, vaikka yksityismajoituksessa olleiden majoitusvuorokausia ei ole huomioitu keskuksen majoitusmäärissä. Yksityismajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat ovat aina kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa.

Vastaanottokeskuksen perustamiseen ja sulkemiseen liittyvät kustannukset ovat merkittävä menoerä. Perustamiskuluihin kuuluvat mm. tilojen remontointi ja käyttöönoton valmistelu, mahdolliset muutostyöt, turvallisuusjärjestelyt, hankinnat asuinhuoneiden sekä toimisto- ja henkilökunnan tilojen ja pesutilojen varustamiseksi, tietoliikenneyhteydet, järjestelmät ja laitteet sekä avainhallinta.

Vastaanottokeskuksen sulkemiseen täytyy varata noin kuukausi aikaa, jolloin siellä ei ole asukkaita, mutta silloinkin palkka-, vuokra- ja henkilöstökuluja syntyy mm. ennallistamistöiden ja arkistoinnin ajalta.

Muihin kustannuksiin vastaanottokeskuksessa ei voi juurikaan vaikuttaa. Vastaanottorahan kokonaismäärä riippuu asukasmäärästä ja siitä hakevatko ja saavatko asukkaat vastaanottorahaa. Kaikissa Punaisen Ristin ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa on nykyisin mahdollista tehdä ruoka itse. Tämä on säästänyt ruokapalvelumenoja merkittävästi. Terveydenhuollon, lastensuojelun ja näihin liittyvien tulkkausten kulut riippuvat asukkaiden tarpeista.

Pelkkiin kokonaiskustannuksiin perustuva vertailu eri vastaanottokeskusten välillä ei kerro tilanteesta tarpeeksi, sillä keskuksia on erikokoisia, asuntopohjaisen mallin ja laitosmallin mukaisia, ja niillä voi olla erityistehtäviä. Esimerkiksi alaikäisyksiköissä kustannuksia nostavat vastaanotto- ja lastensuojelulakeihin kirjatut vaatimukset henkilöstömääristä.

Vastaanottoyksikön asumismalli vaikuttaa kustannuksiin

Punaisen Ristin pitkään ylläpitämien vastaanottokeskusten kustannustehokkuus perustuu ensisijaisesti asuntopohjaiseen toimintamalliin. Asuntojen määrää voi muuttaa joustavasti tarpeiden mukaan ja henkilöstön tarve on vähäisempi kuin laitoksissa. Asuntopohjainen malli on kansainvälisen suojelun hakijoiden ja saaneiden omatoimisuuden ja ns. normaalin elämän kannalta monille paras asumisvaihtoehto.

Asuntomallin ja laitoksen yhdistelmä on myös erittäin kustannustehokas ja toimiva. Laitoksessa voi olla merkittävää lisäkapasiteettia tai hätämajoituspaikkoja, jotka voidaan ottaa käyttöön laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Mahdollista erityistä tukea tarvitsevat hyötyvät laitosmallista ja läheltä saatavissa olevasta tuesta.

Yksityismajoitus on kaikkein kustannustehokkain ratkaisu, koska majoituskuluja ei synny ja tarvittavan henkilökunnan määrä on vähäisempi. Yksityismajoitus ei kuitenkaan ole ongelmaton. Riskeinä ovat mm. se, että erityistä tukea tarvitsevia ei tunnisteta eikä pystytä ohjaamaan tuen piirin tai että asuinolot eivät ole asianmukaiset. Palveluntuottamiseen on varmistettava riittävät resurssit.

Kustannussäästöjä nopeasta kuntaan siirtymisestä

Vastaanoton kustannuksia voidaan laskea myös mahdollisimman nopealla kuntaan siirtymisellä myönteisen oleskeluluvan saamisen jälkeen.

 

Punaisen Ristin tärkeimpiä laatukriteereitä: pyrkiminen kustannustehokkuuteen. 

Pyrkiminen mahdollisimman hyvään kustannustehokkuuteen on yksi Punaisen Ristin tärkeimmistä laatukriteereistä vastaanottotoiminnassa, ja pyrimme viestimään taloudesta avoimesti. Samalla jatkamme vastaanottotoiminnan kehittämistä turvapaikanhakijoiden inhimillisen, ihmisoikeuksia kunnioittavan ja yksilöllisen kohtelun turvaamiseksi.

 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran lokakuussa 2017 ja päivitetty helmikuussa 2021, toukokuussa ja joulukuussa 2022 sekä uudelleen huhtikuussa ja kesäkuussa 2024.