Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos johtuu luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumisesta, kun ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrä kasvaa voimakkaasti ilmakehässä.

Kun kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa, yhä suurempi osa auringon säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Ilmastonmuutos on aikakautemme vakavin ympäristöuhka.

Ilmastonmuutos koettelee erityisesti köyhissä maissa sellaisten yhteisöjen ja ihmisten toimeentuloa ja terveyttä, jotka ovat vähiten syyllisiä ongelman syntymiseen.

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiötä aiheuttavat niin kutsutut kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli ja vesihöyry. Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä samoin kuin lasi kasvihuoneessa, eli ne päästävät auringosta tulevan valosäteilyn lävitseen, mutta eivät päästä kaikkea lämmöksi muuttunutta säteilyä takaisin avaruuteen.

Maapallon lämpötila on tämän ansiosta keskimäärin +15 °C, kun se ilman kasvihuoneilmiötä olisi -18 °C. Kasvihuoneilmiö on siis nykyisen kaltaisen elämän elinehto.

Ongelmana ovat ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa ja niistä johtuva kasvihuoneilmiön voimistuminen. Viimeisen 300 vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkuvasti noussut, koska ihminen on käyttänyt energianlähteenään fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu estää yhä tehokkaammin lämpösäteilyn poistumista maapallolta, minkä seurauksena maapallon ilmasto lämpenee.

Ihmisen toimet lisäävät myös muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä kutsutaan ilmastonmuutokseksi.

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja. Meren pinta voi nousta seuraavan sadan vuoden aikana yli 90 cm. Hirmumyrskyt lisääntyvät ja voimistuvat merivesien lämmetessä.

Jo ennestään kuivilla alueilla kuivuuskaudet ovat yhä pidempiä ja pahempia ja sateisilla alueilla taas sataa yhä enemmän, mikä aiheuttaa tuhoisia tulvia.

Voimakkaat helleaallot lisääntyvät lauhkean ilmaston alueella.

Ilmastonmuutos merkitsee myös sitä, että sateet muuttuvat epäsäännöllisiksi ja yhä vaikeammin ennustettaviksi. Joskus maanviljelijä ei saa ollenkaan vettä, joskus taas pellot tulvivat.

Kuivuuden takia ruoantuotanto muuttuu vähitellen monin paikoin mahdottomaksi. Afrikassa on jouduttu muuttamaan perinteisiä viljelytapoja ja siirtymään uusien, paremmin kuivuudessa menestyvien ruokakasvien viljelyyn.

Ilmastonmuutoksesta seurannut kuivuus sekä veden ja viljelykelpoisen maan puute voivat myös lisätä konflikteja.

Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös puhtaan veden saatavuuteen ja ruoantuotantoon.

Merenpinnan nousu tekee viljelyn mahdottomaksi monilla rannikkoalueilla. Puolet maailman väestöstä asuu rannikkoalueilla.

Kuivuuden myötä viljely ja karjan laiduntaminen käyvät mahdottomaksi yhä laajemmilla alueilla. Pienikin keskilämpötilan nousu estää vanhojen viljelykasvien käytön.

Tulvien ja kuivuuden vuorottelu samalla alueella muuttaa maatalouden ohella muitakin elämisen edellytyksiä.

Kuivilla alueilla juotavaksi kelpaava vesi vähenee. Sateisilla alueilla tulvat tuhoavat viljelyksiä ja saastuttavat juomavettä. Järvien lämpötilat nousevat, mikä heikentää kalakantoja ja ihmisten toimeentuloa.

Punainen Risti auttaa

Ilmastonmuutos on aikamme suurin globaali haaste ja mitä suurimmassa määrin myös humanitaarinen kriisi.

Maailman suurimpana humanitaarisena toimijana Punainen Risti haluaa olla vahvasti mukana vastaamassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja pyrkiä omalta osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen myötä on kyettävä tunnistamaan entistä herkemmin ympäristön muutokset. Lisäksi on pystyttävä varautumaan sään ääri-ilmiöihin ja uudenlaisiin riskeihin.

Punaisen Ristin ilmastonmuutokseen liittyvä työ keskittyy muutoksen todennäköisimpien seurausten ennaltaehkäisyyn, niiden vaikutusten lieventämiseen ja katastrofitilanteessa annettavaan humanitaariseen apuun.

Suomen Punainen Risti tukee katastrofivalmiustyötä, joka vahvistaa ihmisten sopeutumiskykyä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Erityisesti riskialttiilla alueilla Punainen Risti huomioi entistä enemmän ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset sekä varautumismahdollisuudet haavoittuvuuden vähentämiseksi.

Myös erilaisten ennakkovaroitusjärjestelmien merkitys korostuu, kun luonnonuhkia on entistä enemmän tai ne ovat erilaisia, kuin mihin on totuttu. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi tekniset järjestelmät ja paikalliset menetelmät, kuten varoituspillit ja mittakepit.

Kyky selviytyä katastrofeista edellyttää monipuolista yhteistyötä esimerkiksi ilmastoasiantuntijoiden, tutkimuslaitosten, riskinhallintaan erikoistuneiden ammattilaisten, yksityisen ja julkisen sektorin sekä kansalaisten kesken.