"Nyt voin pitää huolta omasta perheestäni”

Eswatinin Punaisen Ristin vapaaehtoinen Bethusile Nxumalo haastattelee 44-vuotiasta Winile Masukua, joka on saanut käteisapua.  

– Ennen käteisapua, olimme riippuvaisia naapureistamme. Nyt voin pitää huolta omasta perheestäni, Winile kertoo hymyillen. 

Winile on ostanut käteisavulla ruokaa, kuten riisiä, maissijauhoja ja ruokaöljyä.  

Eswatinissa, kuten muuallakin eteläisen Afrikan alueella, kärsitään vakavasta ja pitkittyneestä ruokaturvakriisistä. Tilanne on vakava etenkin Shiselwenin ja Lubombon alueilla.  

Kriisi sai alkunsa vuonna 2015. Ilmastonmuutoksen voimistaman El Niño  -ilmiön aiheuttama kuivuus ja sitä seuranneet epäsäännölliset sateet sekä toisaalta tulvat ovat vahingoittaneet satokausia vuosi toisensa jälkeen. Nämä ovat johtaneet alentuneeseen ruoantuotantoon.

Ennen käteisapua, olimme riippuvaisia naapureistamme. Nyt voin pitää huolta omasta perheestäni.

Winile kuuluu niiden noin 25 500 ihmisen joukkoon, jotka ovat päässeet mukaan Euroopan unionin rahoittamaan kolmevuotiseen hankkeeseen, jolla parannetaan ruokaturvaa käteisavustuksilla. Mukana hankkeessa Suomen Punaisen Ristin lisäksi on Eswatinin Punainen Risti ja Belgian Flanderin alueen Punainen Risti.  

Kuivuutta kestävillä maissinsiemenillä ilmastonmuutosta vastaan

39-vuotias Bongani Masuku katselee maissipeltoaan. Hän on juuri viime viikolla kerännyt osan sadostaan.  

– Mutta vielä on työtä tehtävänä, Bongani kertoo ja ryhtyy työn touhuun.   

Bongani viljelee maissia Lubombon alueella, lähellä Big Bendin kaupunkia. Lubombo on Eswatinin kuumimpia alueita. Bonganin kitkiessä rikkaruohoja, elohopea on kohonnut yli 34 asteen.

– Poistan rikkaruohot, jotta maissini kasvaisi hyvin. Jos antaisin rikkaruohojen rehottaa, maissin taimien varret kasvaisivat hyvin ohuiksi, jolloin en saisi hyvää satoa, Bongani kertoo.   

Bongani kävi maanviljelykoulutuksen, jonka jälkeen hän sai noin 70 euron suuruisen käteisavustuksen. Rahat hän sijoitti paremmin kuivuutta kestäviin maissin siemeniin, joita hän nyt viljelee.

Tämä lajikkeen erityisominaisuus on hyödyksi, sillä ilmastonmuutoksen takia sateet ovat tulleet epäsäännöllisemmiksi ja kuivuus on lisääntynyt.

Noin 70 prosenttia Eswatinin väestöstä on suoraan riippuvaisia maataloudesta toimeentulonsa saamiseksi. Siksi muuttuneet sääolosuhteet ovat erittäin huolestuttavia. 

– Viimeaikaiset helleaallot ovat vaikeuttaneet viljelyä paljon. Kun maissi kukkii, sen ei pitäisi saada liikaa aurinkoa. Sade on siihen aikaan tärkeää. Viimeksi maissin kukkiessa sadetta ei tullut lainkaan, joten satoni jäi pienemmäksi kuin odotin, Bongani toteaa.

Omalla maissipellolla on Bonganille suuri merkitys.

– Tämän avulla voin paitsi ruokkia perheeni, myös myydä osan sadosta ja saada sitä kautta rahaa. Tällä rahalla voin laittaa lapseni kouluun. Minulla on viisi lasta rakkaan vaimoni kanssa. Voin ostaa lapsilleni koulukirjoja ja muita kouluvälineitä, kuten kyniä. Jos tienaan tarpeeksi, voin ostaa heille myös koulukengät, Bongani sanoo. 

Terveydenhuoltoa ja epidemiariskien torjuntaa maaseudulla

– Aloitamme työt klinikalla aamukahdeksalta. Järjestämme joka aamu terveysneuvontaa, missä kerromme potilaille, mitä epidemioita on tällä hetkellä liikkeellä. Tällä hetkellä kerromme rokotuksista, erityisesti koronaa ja tuberkuloosia vastaan. Korostamme myös hyvää hygieniaa: kerromme esimerkiksi käsien pesun tärkeydestä sekä muistutamme ihmisiä välillä pesemään myös vesisäiliöitään, kertoo Phumlile Gina.  

Phumlile on 25-vuotias sairaanhoitaja Eswatinin Punaisen Ristin klinikalla Hosean maakunnassa, Shiselwenin alueella. Klinikka on erikoistunut perusterveydenhuoltoon.  

EU:n rahoittamaan hankkeeseen sisältyy myös epidemiariskien torjunta. Eswatinin Punainen Risti pyörittää maassa kolmea eri klinikkaa, ja hanke tukee heidän kapasiteettiaan vastata erilaisiin epidemioihin, kuten ripulitauteihin, tuberkuloosiin ja hiviin. 

Klinikalla käy joka päivä paljon lapsia. Osa tuodaan sinne varta vasten, osa kulkee mukana vanhempiensa käydessä klinikalla.

– Jotkut potilaistamme ovat erittäin köyhiä täällä maaseudulla. He saattavat tulla klinikalle jostain ihan muusta syystä, kuten vaikka nuhakuumeen takia. Mutta silloin saatamme huomata, että potilaan lapsen kasvu on selkeästi hidastunut ja on syytä epäillä aliravitsemusta, Phumlile selittää.  

– Meillä on mahdollisuus hoitaa myös tällaisia tilanteita ja seurata potilaiden kuntoa. Tuntuu upealta, kun potilas tulee vaikkapa kuuden kuukauden jälkeen takaisin klinikalle, ja hän kertoo lapsensa voivan hyvin ja leikkivän muiden lasten tavoin, Phumlile sanoo hymyillen. 

Ilmastonmuutokseen varaudutaan kestävillä viljelykäytännöillä ja yhteisöpuutarhoilla

Joukko ihmisiä on kerääntynyt kuulemaan maatalousministeriöstä vierailulle tulleen Musa Dlaminin esitystä Sigwen maakunnassa, eteläisessä Eswatinissa. Musa on tullut pitämään koulutusta, jossa hän kertoo kuinka pitää huolta yhteisöpuutarhasta.

Eswatinissa yhteisöpuutarhat ovat melko yleisiä. Hankkeessa yritetään elvyttää vanhaa yhteisöpuutarhojen perinnettä osana ilmastonmuutokseen varautumista. Tavoitteena on viljellä lajikkeita, jotka kestävät paremmin kuivuutta eivätkä vaadi paljoa vettä. 

Musa kertoo koulutuksessa esimerkiksi, kuinka maaperä pitää valmistella uusien viljelykasvien istuttamista varten, sekä kuinka torjua mahdolliset taudit ja tuholaiset kasveissa.

Koska Eswatinissa ollaan seuraavaksi suuntaamassa talvea kohti, Musa antaa myös esimerkkejä talvikaudelle sopivista lajikkeista.

– Salaatti, kaali, punajuuri ja pinaatti ovat esimerkiksi hyviä vaihtoehtoja, joita voidaan viljellä talvella. Ne myös tuovat hyvän lisän ruokavalioon, Musa ohjeistaa.  

Koulutuksen jälkeen hankkeeseen osallistujat saavat noin 35 euron arvoisen käteisavustuksen, jolla he voivat ostaa esimerkiksi kasvien siemeniä. Suuremmat hankinnat yhteisöpuutarhaan tehdään yhdessä ja kustannukset jaetaan tasan. He myös myyvät kasvattamiaan vihanneksia, ja tukkukauppias hakee ylituotannon, jota kautta perheet saavat lisäansioita.

40-vuotias Sibongile Dlamini on yksi koulutukseen osallistujista. Hän kasvattaa puutarhassa tällä hetkellä muun muassa maissia ja kurpitsoja, mutta toivoo seuraavaksi istuttavansa esimerkiksi sipuleita, punajuurta ja salaattia, aivan Musan ohjeiden mukaisesti.  

Puutarhasta on hänelle iso apu: 

– Puutarha antaa perheelleni vakautta, sillä työllistän itseni tällä ja pidän perheestäni huolta. Puutarhasta saamani sadon avulla ruokin perheeni, ja pystyn myös myymään osan ja saan sitä kautta rahaa, jonka voin käyttää lasteni koulutukseen, Sibongile iloitsee.  

Apua Euroopan unionin tuella

Eswatinissa toteutettava hanke on osa suurempaa Euroopan unionin tukemaa kokonaisuutta. Samanlaisia hankkeita on yhteensä 23 eri maassa, Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.  

Hankkeissa vahvistetaan kohdemaiden Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistyksiä sekä paikallisyhteisöjä. Hankkeet keskittyvät katastrofivarautumisen, pandemiavalmiuden sekä käteisavun ympärille. 

Mukana on Suomen Punaisen Ristin lisäksi kymmenen muuta kansallista Punaista Ristiä Euroopan unionin maista. Eswatinin lisäksi Suomen Punainen Risti on mukana Somaliassa, Kambodžassa sekä Tadžikistanissa.