Sodat

Maailmalla on käynnissä jatkuvasti useita sotia. Nykyisin sodat ovat harvoin puhtaasti valtioiden välisiä. Usein kyse on jonkinasteisesta sisällissodasta, jossa erilaiset aseelliset ryhmittymät taistelevat valtiota vastaan tai keskenään. Saman valtion sisällä voi olla käynnissä useita erillisiä aseellisia selkkauksia samaan aikaan. Erilaisia, eri periaattein toimivia aseellisia ryhmiä voi olla lukuisia.

Sodat ovat aiempaa pitkäkestoisempia: miljoonat ihmiset elävät jatkuvasti maissa, joissa on meneillään pitkäkestoinen kriisi. 

Sodat poikkeavat luonnonkatastrofeista, sillä niiden aiheuttamat tuhot ovat suoraan seurausta ihmisen toiminnasta. Avustustyö on sotatilanteissa luonnonkatastrofeja haastavampaa väkivallan uhan ja yleisen turvattomuuden vuoksi. Lisäksi monessa sotaa käyvässä maassa ilmastonmuutos lisää ihmisten haavoittuvuutta ja vaikeuttaa avustustyötä.  

Siviilit kärsivät sodan seurauksista 

Siviilit kärsivät sodissa, joita käydään yhä useammin keskellä ihmisten arkea kaupungeissa ja kylissä. Jos osapuolet käyttävät räjähtäviä aseita tiheästi asutuilla alueilla, uhreista valtaosa on siviilejä. Taisteluissa kuolee ihmisiä ja ne aiheuttavat vammautumisia. Sodan psykologiset vaikutukset ovat vakavat ja voivat kestää pitkään.  

Sota estää ihmisten mahdollisuuden elää tavallista arkea. Sodissa tuhoutuu elintärkeitä palveluita, kuten sähkön- ja vedenjakeluverkostoa, tietoliikenneyhteyksiä, teitä sekä terveys- ja muita palveluita. Aikuisten on vaikea päästä ansaitsemaan toimeentuloaan. Lapset eivät välttämättä pääse kouluun. Palveluiden romahtaminen ja yleinen köyhtyminen johtavat usein nälkään ja tautiepidemioihin.  

Ihmiset joutuvat usein jättämään kotinsa taisteluiden ja heikentyneen turvallisuuden takia. Väkivalta tai sen uhka on maailman yleisin syy siihen, miksi ihmiset jättävät kotinsa. Useimmat ihmiset pakenevat kotimaansa sisällä.  Suurin osa väkivaltaisuuksia pakenevista etsii suojaa esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luota, ei leireiltä. Pakenemaan joutuminen asettaa heidät usein entistä vaikeampaan asemaan. He ovat vieraassa ympäristössä eikä heillä ei ole samaa tuttua turvaverkostoa kuin kotiseudulla. 

Punainen Risti auttaa sodissa 

Alun perin Punainen Risti perustettiin 1860-luvulla auttamaan nimenomaan sodassa haavoittuneita. Työ on sittemmin laajentunut ja jatkuu tänäkin päivänä. 

Punainen Risti: 

• auttaa ja suojelee siviileitä, sodissa vangittuja ja haavoittuneita 
• vierailee sodissa vangittujen luona ja valvoo heidän olojaan, etsii kadonneita perheenjäseniä, yhdistää perheitä ja välittää viestejä 
• levittää tietoa kansainvälisistä sodan oikeussäännöistä eli humanitaarisesta oikeudesta ja valvoo sääntöjen noudattamista sekä pyrkii edistämään niiden kunnioitusta 
• jakaa sodista kärsiville ruoka-apua, vettä ja muita perustarpeita, antaa terveyspalveluita, auttaa ihmisiä rakentamaan elinkeinonsa uudelleen 
• työskentelee henkilömiinojen käytön vähentämiseksi ja miinojen vammauttamien ihmisten auttamiseksi 
• tukee pitkäaikaista työtä sodasta toipumiseen, kuten yhteiskunnan toimintojen uudelleenrakennusta ja elinkeinojen ja palveluiden turvaamista