Mitä rasismi on?
Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.
Rasismiin kuuluu usein se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.
Suomen valtion vuonna 1970 ratifioiman kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan:
”…kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”
Rasismin muotoja
Aggressiot ja mikroaggressiot
Rasismi voi näkyä yksittäisinä tekoina, jotka voivat olla aggressioita tai mikroaggressioita.
Aggressioita ovat esimerkiksi huutelu kadulla, nimittely, rasistisien vitsien kertominen tai ennakkoluulojen lietsominen sosiaalisessa mediassa. Rasismi voi ilmetä myös fyysisenä väkivaltana.
Mikroaggressioiksi kutsutaan tekoja, jolloin ennakko-oletusten perusteella toimitaan näennäisesti harmittomasti, mutta kyseisessä tilanteessa teko on rasistinen.
Mikroaggressiot ovat vaarallisia, koska niiden tekijän on helppo sivuuttaa oma vastuunsa vetoamalla siihen, että itse teko ei ollut tarkoitettu aggressiiviseksi.
Esimerkki mikroaggressiosta voi olla se, että ihmiseltä kysytään: ”Mistä sinä olet oikeasti kotoisin?” Silloin oletetaan, että kaikki suomalaiset näyttävät samalta.
Rakenteellinen rasismi
Rakenteelliseksi rasismiksi sanotaan instituutioissa ja yhteiskunnan toimintatavoissa vaikuttavaa rasismia.
Se voi ilmetä esimerkiksi siten, että huivia uskonnollisena tunnusmerkkinä käyttävät opiskelijat ohjataan opinnoissa automaattisesti hoivatyöhön, eikä esimerkiksi harkita opiskelijan kiinnostusta ja koulumenestystä mahdollista lääkärin uraa varten.
Toisena esimerkkinä voi pitää asunto- tai työmarkkinoilla ilmenevää rasismia, kun vuokranantajat tai työantajat suosivat suomenkielisiä nimiä.
Rakenteellinen rasismi voi vaikuttaa pysyvästi ihmisen mielialaan, mielenterveyteen ja luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan.
Viharikokset
Viharikoksiksi luokitellaan pääsääntöisesti kaikki sellaiset rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää kohtaan. Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä entuudestaan.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan rasistisille rikoksille alttiimpia ovat etniset vähemmistöt ja ulkonäöltään kantaväestöstä erottuvat maahanmuuttajat, esimerkiksi somalit.
Myös maahanmuuttajien lähipiiriin kuuluvat henkilöt ja Suomen kansalliset etniset vähemmistöt, kuten romanit sekä saamelaiset ovat joutuneet rasististen rikosten uhreiksi. Rikosten kohteiksi ovat lisäksi joutuneet avoimesti rasismia vastustaneet henkilöt ja tahot.
Lue myös:
Rasisminvastainen viikko 18.–24.3.2024
Rasisminvastainen toiminta
