Jatkoa hankkeelle, jolla kehitetään ruoka-aputoimintaa Suomessa
Vuosien 2024–2026 aikana on tarkoitus selkeyttää ruoka-avun työnjakoa, tehostaa resurssien käyttöä sekä kehittää varautumista, valmiutta ja viranomaisyhteistyötä.
Suomessa ruoka-apuun tukeutuvia avuntarvitsijoita on paljon ja avuntarve on kasvussa. Samaan aikaan lahjoitus- ja hävikkiruokaa on vähemmän jaettavana. Tämä yhtälö tekee ruoka-avun tarjoamisesta haastavaa.
Suomessa ruoka-apua järjestää tällä hetkellä yli 1 000 toimijaa, pääosin vapaaehtoistyönä.
Ruoka-avun järjestökoordinaation kehittämishankkeen (2024–2026) tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ruoka-aputoimijoiden välillä ja kehittää ruoka-apua yhdessä valtakunnallisten kattojärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Hanketta rahoittaa STEA.
Tarkoituksena on, että alueelliset ja paikalliset ruoka-apuverkostot selkeyttävät työnjakoa, tehostavat resurssien käyttöä sekä kehittävät varautumista, valmiutta ja viranomaisyhteistyötä.
Kehittämishankkeessa mukana olevat järjestöt keräävät ajantasaista tilannetietoa, jonka avulla ruoka-aputoimintaa voidaan kehittää.
Koordinaatiolla tuetaan ruoka-apua tarjoavien toimijoiden mahdollisuutta jatkaa työtään
Toimiva ruoka-aputoiminta kaipaa rakennetta, joka on kestävä. Toiveena on, että kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö muodostuisi yhdeksi kokonaisuudeksi.
– Ruoka-aputoimijoiden ja viranomaisten välille tarvitaan lisää yhteistyötä. Olisi hyödyllistä esimerkiksi lisätä jalkautuvaa sosiaalityötä osana ruoka-apua, sanoo hankkeen koordinaattori Niklas Vaalgamaa.
Koordinaation tarkoituksena on tukea ruoka-aputoimijoiden mahdollisuutta jatkaa työtään niin, että kaikkien työ on toisiaan tukevaa, niin pienten kuin suurempienkin toimijoiden.
Kartoituksen tulos: lähes neljännes Suomen kunnista on vailla ruoka-aputoimintaa
Nykyinen hanke on jatkoa STM:n rahoittamalle Ruoka-avun järjestökoordinaation kehittämishankkeelle (2021–2023). Vuosina 2021–2023 hankkeessa kartoitettiin ruoka-apukentän tarpeita ja toiveita, muodostettiin kuvaa ruoka-avun nykytilasta Suomessa ja kehitettiin yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä.
Molempien hankkeiden taustalla on STM:n Soccalla teettämän raportin ehdotus järjestökoordinaatiomallista.
Aiemman hankevaiheen tuloksena syntyi muun muassa vuonna 2022 tuotettu selvitys ruoka-apukentän nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä Kuntakartoitus.
Selvisi, että lähes neljännes Suomen kunnista on vailla ruoka-aputoimintaa.
Tavoitteena jatkohankkeessa on valtakunnallinen koordinoitu verkostoyhteistyö, tiedonjakaminen ja parhaiden käytänteiden jakaminen, jotta ruoka-aputoiminnan laatua ja saavutettavuutta voidaan edistää.
Kehittämistyössä ovat mukana Kirkkopalvelut / ruoka-apu.fi, Sininauhaliitto, Työttömien Keskusjärjestö, ViaDia, Kirkkohallitus, Koa ry, Helluntaiseurakunta, Vantaan Yhteinen Pöytä, Stadin Safka, STM, STEA, Ruokavirasto ja THL. Edellä mainitut toimijat muodostavat hankkeen koordinoiman kestävän ruoka-avun kehittämisryhmän, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja toimii ruoka-avun kattojärjestöjen ja viranomaisten yhteistyöverkostona.
