Hävikkiruuan väheneminen vaikeuttaa ruoka-apua

Ruoka-apua hakevien määrä näyttää nousevan koko ajan samalla, kun jaettavaa ruokaa on yhä vähemmän.

Suomen Punaisen Ristin tekemän selvityksen mukaan ruoka-avun saatavuutta voitaisiin helpottaa paikallista yhteistyötä lisäämällä.

– Välivarastoihin ja hävikkiterminaaleihin on helpompaa sekä saada lahjoitusruokaa että jakaa sitä eteenpäin. Kauppojen on helpointa lahjoittaa ruokaa silloin, kun he tietävät, minne ruokaa voi säännöllisesti lahjoittaa. Elintarviketeollisuuden on myös helpompaa lahjoittaa isoja eriä samaakin tuotetta, kun sitä voi jakaa pienemmissä erissä eteenpäin. Hyviä kokemuksia on muun muassa Vantaan yhteisen pöydän, Stadin safkan, Tampereen ruokapankin ja Oulun prikan toiminnasta, sanoo selvityksen toinen tekijä, Suomen Punaisen Ristin hankesuunnittelija Niklas Vaalgamaa.

Ruoka-apu auttaa ja tukee ihmisiä hädässä

Hävikkiruokaterminaalit on suunniteltu ja käynnistetty yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Kuntien ja seurakuntien resurssit ovat elintärkeitä toimivalle hävikkiterminaalille.

– Hyvinvointialueiden käynnistyessä Suomen Punainen Risti haastaa järjestöt, kunnat, seurakunnat ja hyvinvointialueet mukaan järjestämään alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, sanoo Suomen Punaisen Ristin koordinaattori Maria Viljanen.

Ruoka-apu auttaa ja tukee ihmisiä hädässä. Se on myös hyvä varautumisen keino, kun olemassa olevaa verkostoa voi hyödyntää tarvittaessa esimerkiksi vesijakeluhäiriön aikana. Ruoka-avun verkostoon kuuluvien toimijoiden kautta kuullaan myös ruoka-avun hakijoiden ääntä ja viestiä.

– Ruoka-avun jakajat tekevät hyvin pienillä resursseilla ja pitkälti vapaaehtoisvoimin ruoka-avun jakamista. Kaikki pienimmätkin avustukset tulevat tarpeeseen. Toimijajärjestöt ovat huolissaan avustusten pienuudesta ja vähyydestä. Vapaaehtoistoimintakin tarvitsee koordinointia ja siten palkattua henkilökuntaa. Moni katsoo hyvinvointialueiden suuntaan avustusten toivossa, toteaa Vaalgamaa.

Hintojen nousu lisää tarvetta hakea ruoka-apua

Ruoka-apua haetaan yleensä silloin, kun taloudellinen tilanne on heikko. Ihmiset täydentävät omaa toimeentuloaan ilmaisella ruokakassilla.

– Osalle ruokakassista on tullut pysyvä osa toimeentuloa, mutta osa hakee sitä vain suuressa hädässä silloin, kun rahat eivät yksinkertaisesti riitä jonkin isomman hankinnan tai kuluerän takia. Nyt on nähtävissä, että hintojen nousu lisää tarvetta käydä ruoka-avussa. Huolestuttavaa on myös, että moni ruoka-apua hakeva ei ole toimeentulotuen piirissä, vaikka olisi siihen oikeutettu, kertoo  Viljanen.

Ruoka-avun hakijoilla on hyvin erilaisia elämäntilanteita. Hankalimmassa asemassa ovat, pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaissairaat, ylivelkaantuneet, yksinhuoltajaperheet ja vuokralla yksinasuvat eläkeläiset. Elinkustannuksia nostavat muun muassa korkeat asumiskustannukset, suuret terveydenhuolto- ja lääkekulut, monilapsisuus sekä yksin eläminen.

Suomen Punainen Risti on selvittänyt ruoka-avun erilaisia yhteistyön malleja osana ruoka-avun järjestökoordinaation kehittämishanketta. Hanke on toteutettu STM:n myöntämällä valtionavustuksella. Selvitys on kokonaan luettavissa (pdf): Ruoka-apua yhteistyössä 10_2022.pdf