Kielletyt aseet

Humanitaarinen oikeus kieltää tarpeetonta ja erottelematonta tuhoa aiheuttavien aseiden käytön.

Sopimus biologisten aseiden kieltämiseksi (1972) kieltää kemiallisten ja bakteriologisten (biologisten) aseiden kehittämisen, tuottamisen, varastoimisen, hankkimisen, hallussapidon ja siirron sekä edellyttää niiden tuhoamista. Sopimuksen on ratifioinut 185 valtiota (2025). Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1974.

Tavanomaisia aseita koskeva YK:n yleissopimus (1980) ja siihen liittyvät pöytäkirjat kieltävät eräiden umpimähkäisiä tai liiallisia vammoja aiheuttavien tavanomaisten aseiden käytön tai rajoittavat niiden käyttöä. Yleissopimuksen on ratifioinut 128 valtiota (2025).

Sopimus kemiallisten aseiden kieltämiseksi (1993) kieltää kemiallisten aseiden kehittämisen, valmistamisen, varastoinnin, hallussapidon, siirtämisen ja käytön sekä edellyttää niiden ja niiden valmistuslaitosten tuhoamista. Sopimuksen on ratifioinut 193 valtiota (2025). Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1974.

Ottawan sopimus henkilömiinojen kieltämiseksi (1997) kieltää henkilöitä vastaan tarkoitettujen miinojen valmistuksen, varastoinnin, myynnin, kuljetuksen, viennin ja käytön kokonaan. Sopimuksen on ratifioinut 164 valtiota (2025). Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2012.

Tutustu tutkimukseen: Henkilömiinat ystävä vai vihollinen? Tutkimus henkilömiinojen sotilaallisesta käytöstä ja tehokkuudesta on perustutkimus henkilömiinojen todellisesta käytöstä ja tehokkuudesta niissä sodissa, joita oli käyty 1940-luvulta lähtien.

Sopimus rypäleaseiden kieltämiseksi (2008) kieltää rypäleaseiden käytön, kehittämisen, valmistamisen, varastoimisen ja siirron. Sopimuksen on ratifioinut yli 112 valtiota (2025). Suomi ei ole ratifioinut sopimusta.

Ydinasekieltosopimus (2017) tunnustaa, että ydinaseiden käyttö olisi ihmisyyden periaatteiden ja yleisen omantunnon vastaista, ja se kieltää ydinaseet kokonaisvaltaisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusteella. Se sisältää vahvat sitoumukset ydinaseiden käytön ja testauksen uhrien auttamiseksi sekä saastuneiden ympäristöjen ennallistamiseksi. Sopimuksen on ratifioinut 73 valtiota (2025). Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta.

Vaaralliset rypäleaseet

Rypäleaseet ovat siviileille erityisen vaarallisia. Ne levittävät räjähtäviä ammuksia laajoille alueille ja aiheuttavat mittavia henkilövahinkoja asutuilla seuduilla. Suuri määrä näistä jää räjähtämättä ja saastuttaa alueen pitkäksi aikaa. Rypäleaseita käytettäessä humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita on hyvin vaikea kunnioittaa.

Yhdessä rypäleaseessa voi olla jopa kuusisataa tytärammusta. Rypäleaseita voidaan levittää ilmasta käsin, tykein taikka ohjuksin. Suurimpaa osaa rypäleaseista ei voi suunnata tiettyyn kohteeseen. Tällä hetkellä varastoissa olevat rypäleaseet ovat suurilta osin yli kaksikymmentä vuotta vanhoja malleja ja siten äärimmäisen epäluotettavia. Varastoissa on yhteensä miljoonia rypäleaseita, jotka puolestaan sisältävät miljardeja räjähtäviä ammuksia.

Rypäleaseiden kieltämiseksi tehdyn sopimuksen ratifioineet maat sitoutuvat hävittämään varastonsa 8 vuoden kuluessa. Lisäksi rypäleaseiden saastuttamat alueet tulee puhdistaa kymmenen vuoden kuluessa.

Uhka jälleenrakentamiselle

Räjähtämättä jääneet rypäleaseet aiheuttavat suuren vaaran siviileille, koska ne räjähtävät käsiteltäessä. Vaarassa ovat kotiin palaavat siviilit, erityisesti lapset.

Tällaiset aseet saattavat estää pääsyn viljelysmaille ja vesilähteille jopa vuosiksi. Ne vaikeuttavat myös avustustoimintaa ja alueen jälleenrakentamista.

Punainen Risti toimii uhrien auttamiseksi

Punaisen Ristin tavoitteena on vähentää kaikkien aseiden siviiliväestölle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Tätä edistääkseen Punainen Risti:

• osallistuu aktiivisesti kansainväisiin rypäleaseita koskeviin neuvotteluihin
• kampanjoi sopimusten ratifioimisen puolesta
• kerää tietoa räjähtämättömien ammusten aiheuttamista onnettomuuksista ja tiedottaa niiden vaaroista
• on mukana saastuneiden alueiden puhdistamisessa
• turvaa siviileille veden, ruuan ja polttoaineen saannin saastuneilla alueilla
• järjestää uhreille kirurgisia palveluita, ensiapua ja fyysistä kuntoutusta

Jos sinulla on kysyttävää humanitaarisesta oikeudesta tai tarvitset asiantuntijalausuntoa, otathan meihin yhteyttä: humanitaarinenoikeus(at)punainenristi.fi
vaihde: 020 701 2000 (arkisin klo 8.30–16.00)