Nuoret haluavat vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin
Nuorten turvatalojen toteuttamien Digiraatien viesti on selvä: nuorilla on paljon ajatuksia siitä, mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja miten asioita pitäisi muuttaa.
Punaisen Ristin Nuorten turvatalot järjestivät syksyllä 2022 kaksi Digiraati-keskustelua demokratia-teeman alla. Aihetta käsiteltiin kahdesta näkökulmasta: keskustelu Tästä pitäisi pitää ääntä! käsitteli nuoria kiinnostavia asioita ja vaikuttamista yleisesti, kun taas raati Äänestä, vaikuta? keskittyi perinteisemmäksi koettuun tapaan osallistua demokratiaan. Nuorten ajatuksia kartoitettiin myös lyhyen kyselyn avulla.
Nuoret haluavat vaikuttaa asioihin
Nuorilla on halu osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Teemat, joihin nuoret haluavat vaikuttaa, ovat monipuolisia eivätkä kumpua pelkästään nuorten elämästä: kummassakin keskustelussa sekä kyselyssä aiheita oli laidasta laitaan, matalan kynnyksen palveluista aina ilmastokriisin ratkaisemiseen. Erityisen paljon kuitenkin korostuivat nuorille läheiset teemat, kuten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat sekä palvelut.
Moni mainitsi keskusteluissa myös hyvinkin ajankohtaisia, poliitikassa esillä olleita kysymyksiä, jotka vaikuttivat osallistumisen intoon.
Ite oon sen verran pettynyt tän kauden ilmastopolitiikkaan, koko saamelaiskäräjälakikeskusteluun ja tähän ihme pakkotyölakijuttuun, etten koe suurta motivaatiota osallistua kenenkään vaalityöhön tai kannustaa muita äänestämään. Toki se on helppo juttu jolla voi olla väliä, mutta en kyllä syyllistäisi niitä jotka ei äänestä.
Tapoja osallistua on monia
Keskustelujen ja kyselyn vastausten perusteella nuoret kokivat, että voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Äänestäminen ja vaaleissa ehdolla oleminen ovat perinteisempiä ja nuorille tuttuja vaikuttamisen tapoja, mutta keskustelujen perusteella ne olivat yhä enemmän vain yksi tapa vaikuttaa muiden rinnalla.
Tästä pitäisi pitää ääntä! -keskustelussa monet näkivät erityisesti somen itselleen luontevana tapana vaikuttaa. Somessa vaikuttaminen oli paitsi omien kannanottojen tekemistä, myös muiden ihmisten sisältöjen jakamista.
Myös muut digitaalisen vaikuttamisen kanavat, kuten Digiraati tai otakantaa.fi -palvelu, olivat tuttuja tai luontevia vaikuttamisen tapoja. Luontevammaksi ja usein mainituksi vaikuttamisen tavaksi koettiin myös esimerkiksi omilla valinnoilla vaikuttaminen ja hyväntekeväisyys.
Kansalaisaktivismi tai mielenosoituksiin osallistumisen kaltaiset, julkisuudessa usein esillä olevat vaikuttamistavat taas eivät puhutelleet Digiraatiin osallistuneita nuoria vaan ne koettiin jopa melko vahvoiksi toimenpiteiksi.
Elokapina menee musta vähän yli. Ei mulla oo mitään planeetan pelastamista tai mielenosoituksia vastaan, mutta liikenteen pysäyttäminen ja se, että poliisi joutuu raahaamaan sut pois paikalta ylittää heittämällä hyvän maun rajat.
Muita nuorten mainitsemia vaikuttamisen tapoja olivat esimerkiksi järjestötoiminta ja kyselyihin ja gallupeihin vastaaminen.
Mikä estää vaikuttamasta?
Vaikka nuoret haluavat osallistua yhteiskunnallisten kysymysten ratkomiseen ja heillä on tietoa vaikuttamisen eri tavoista, ei vaikuttamista pidettynä itsestäänselvänä tai helppona. Kyselyyn vastanneista suurin osa vastasi ongelmaksi tiedon puutteen (”En tiedä, miten voin vaikuttaa”) tai sen, ettei sopivaa vaikuttamisen tapaa ollut löytynyt.
Kaikilla ei kuitenkaan ole myöskään tasavertaista mahdollisuutta vaikuttaa, vaan sitä saattoivat estää esimerkiksi kynnys ottaa kantaa asioihin tai käytännön asiat kuten se, ettei omista vahvaa tunnistautumista varten tarvittavia pankkitunnuksia. Vaikka some on monille hyvin luonteva väylä ottaa kantaa, ei sekään sovi kaikille vaikuttamisen tapana.
Olen huomannut, että some on yleinen kanava vaikuttamiselle. Siellä juurikin voi jakaa muiden postauksia ja kirjoittaa toki itsekin kantaaottavia julkaisuja. Itselläni kuitenkin on iso kynnys julkaista tai kantaaottavia juttuja omassa somessani.
Erityisesti Äänestä, vaikuta? -raadissa käytiin läpi sitä, että äänestämiseen liittyi monia vaikeuttavia tekijöitä: monet kokivat, että heidän tietonsa puolueisiin ja ehdokkaisiin liittyen oli puutteellista ja vaalikoneet koettiin vaikeaksi täyttää.
Jotkut toivoivat enemmän nuoria ehdokkaita listoille, jotta olisi mahdollista äänestää vertaista. Jos äänestysintoa olikin, saattoi 18 vuoden ikäraja estää äänestämisen. Raadissa moni toivoikin, että äänestysikärajaa voisi madaltaa vuodella tai kahdella.
Toiset voivat rohkaista mukaan vaikuttamaan
Vaikuttamista käsitelleeseen kyselyyn vastanneista suurin osa koki, että nuorten ääni ei kuulu yhteiskunnassa tarpeeksi. Miten siis nuorten vaikuttamisintoa ja osallisuutta voisi tukea paremmin?
Erityisesti Äänestä, vaikuta? -raadissa listattiin konkreettisia toiveita sille, miten nuoret voisivat kokea erityisesti äänestämisen itselleen luontevammaksi tai miten äänestysprosentti saataisiin nousuun. Edellä mainitun äänestämisikärajan laskemisen ja nuorten ehdokkaisen lisäksi mainittiin some-vaikuttajien hyödyntäminen vaaleihin liittyvässä viestinnässä sekä rohkaisu siihen, että nuori kyllä osaa tehdä äänestyspäätöksen. Erityisesti kouluihin toivottiin myös ”vaalitunteja”, joiden aikana voisi esimerkiksi järjestää vaalipaneeleja tai täyttää vaalikoneita.
Muiden ihmisten esimerkki ja rohkaisu vaikuttaa paitsi äänestämiseen, myös muuhun vaikuttamiseen. Tästä pitäisi pitää ääntä! -raadissa nuoret rohkaisivat toisiaan vaikuttamiseen, omat voimavarat huomioiden.
Rohkeasti vaan ääni kuuluville sillä me nuoret teemme tulevaisuuden ja meissä on voimaa.
Mihin asioihin nuoret haluavat muutosta?
- Lisää matalan kynnyksen ja ennalta ehkäiseviä palveluita
- Lisää hyväksyvää puhetta erilaisuudesta ja asennekasvatusta, myös aikuisille!
- Kaikki nuoret mukaan porukoihin
- Äänestysikärajan laskeminen
- Lisää nuoria ehdokkaita ehdolle vaaleihin
- Tehokkaampi viestintä nuorille: some-vaikuttajien käyttö vaaliviestinnässä, erillisiä vaalitunteja kouluihin, selkeämmät vaalikoneet ja apua niiden täyttämiseen
- Nuoria on rohkaistava mukaan vaikuttamaan ja äänestämään!
